Ammu

RODOS Milk Conference

31.5.2000



Johdanto

Osana EU:n RODOS projektia (Real time On-line DecisiOn Support) STUK on järjestänyt sarjan päätösanalyysejä vuosina 1997 ja 1999. Nämä päätösanalyysisarjat, jotka tarkastelivat ydinonnettomuuden varhaisvaiheessa tehtäviä säteilysuojelutoimenpiteitä, järjestettiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun Systeemianalyysin laboratorion (SAL) kanssa (Hämäläinen et al. 1998 ja 2000). Säteilysuojelutoimenpiteiden suunnittelun jatkamiseksi ja päätöksenteon tukimenetelmien kehittämiseksi nähtiin tarpeelliseksi järjestää kolmas sarja kokouksia, joissa aiheena olisi onnettomuuden myöhäisempi vaihe. Tarkoitus oli jatkaa aloitettua työtä erityisesti määrittelemällä toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, päätöksiin vaikuttavat tekijät ja se, mitä tietoa tarvitaan päätöksenteossa. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten päätösanalyysimenetelmiä voidaan soveltaa suunnittelussa, päätöksenteossa ja harjoituksissa.

Tässä päätösanalyysissa tutkimuksen aihe on rajattu maitoon ja maitotuotteisiin kohdistuviin vastatoimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyviin kysymyksiin. Kokoussarjan aikana tehdyt päätökset ovat peräkkäisiä: ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin onnettomuuden ensimmäisenä päivänä karjan ja alkutuotannon turvaamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Ennen varsinaista päätöskonferenssia on pidetty pieniä teknisiä kokouksia ja haastateltu asiantuntijoita. Näissä tapaamisissa on valmisteltu ja viimeistelty päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. Tällä on pyritty seuraamaan todellista menettelytapaa. Nyt pidettävän päätöskonferenssin tehtävä on "päättää" maitoon ja maitotuotteisiin liittyvistä jatkotoimenpiteistä ajankohtana, jolloin laskeuma ja sen koostumus on mitattu, ja elintarvikkeista sekä myös rehusta on tehty tilanteen kartoittamiseksi tarvittavat näytemittaukset.

Vastatoimenpiteiden suunnittelu ja niistä päättäminen ydinonnettomuuden jälkeen ei ole pelkästään tekninen ongelma. Säteilysuojelutoimenpiteistä päättämistä ei ohjaa yksin vaatimus vähentää väestön säteilyannosta vaan päätökseen vaikuttavat väistämättä muutkin tekijät kuten rahalliset kustannukset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät (stressi, huoli, turvallisuus) ja toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuus. Näillä päätöksillä on kauaskantoisia seuraamuksia ja kuitenkin ne on tehtävä nopeasti ja olosuhteissa, joissa onnettomuuden ja toimenpiteiden seuraamukset ovat epävarmoja. Myös päätöksentekijöiden ja edunvalvojien edustamat moraaliset ja eettiset arvot ovat yhtä tärkeitä päätöksenteossa kuin onnettomuuden seuraamuksiin liittyvät tekniset kysymykset. Tämä monimutkainen tilanne asettaa siten suuria vaatimuksia päätöksentekoprosessille ja päätöksenteon tukisysteemeille. On tärkeää pystyä erottamaan ja käsittelemään sekä faktiset- että arvokysymykset.

Kokouksen tavoitteet ovat:

  1. Lisätä yhteisymmärrystä päätöksentekijöiden ja säteilysuojeluyhteisön välillä kysymyksistä, jotka liittyvät suojelutoimenpiteisiin ydinonnettomuuden jälkeen.
  2. Löytää toteuttamiskelpoiset vastatoimenpiteet ja määritellä ne tekijät, jotka vaikuttavat toimenpidepäätökseen, ajoitukseen, kestoon ja laajuuteen.
  3. Esitellä, tutkia ja kehittää RODOS-päätöksenteontukisysteemiä ja päätöskonferenssia menetelminä päätettäessä suojelutoimenpiteistä. Erityisesti, kuinka RODOS-systeemiä voidaan käyttää päätöskonferensseissa tuottamaan tietoa ja "mitä jos" -analyysejä. Toiseksi, mitä informaatiota päätöksentekijät tarvitsevat ja missä muodossa se tulee esittää.



Takaisin pääsivulle